Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat sekä muut läsnäolijat ja kuulijat
Asumisen ohjelmaa on valmisteltu lähes koko pian päättyvä valtuustokausi. Ohjelma on mittakaavaltaan sekä vaikuttavuudeltaan iso ja ulottuu aina vuoteen 2030 saakka. Ohjelman on tarkoitus korvata aiempi asuntopoliittinen ohjelma, joka päättyi 2018.
Ohjelmassa on nostettu esille paljon hyviä ja tärkeitä asioita. Strategisena tavoitteena on olla suosituin kotikaupunki 2030 mennessä. Toteutuessaan se tarkoittaa kaupungin asukasmäärän kasvua, mikä puolestaan vaatii lisää toimivia palveluja ja ne tuovat uusia työpaikkoja nostaen omavaraisuuttamme. Mutta ennen kaikkea tarvitaan lisää uusia asuntoja.
Asukkaiden hyvinvointia tukevista ratkaisusta olen myös samaa mieltä. Ohjelman pitää pyrkiä edistämään turvallista asumista ja huomioida erilaiset tarpeet mahdollisimman tasa-arvoisesti kuntalaisten osalta. Toimiva joukkoliikenne, joka mahdollistaa kuntalaisten liikkumisen koko kaupungin alueella omasta asuinpaikasta riippumatta, on investointi tulevaisuuteen.
Asumismuodoissa pitää olla tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Omistus- ja asumisoikeusasuntoja, mutta myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja sekä senioriasuntoja.
Sen sijaan ohjelman osiossa ”Porvoon vuokrataloyhtöt osana asumisen kehitystä kappale 4.4 sivulla 12” on kohta, jota en allekirjoita.
Edellä mainitussa kohdassa todetaan muun muassa, että ”erityisesti konsernivelan ja riskien kasvattaminen ei ole kaupungille tarkoituksenmukaista. Tästä syystä asuntoyhtiöillä pitää myös olla valmiutta hallitusti luopua rajoituksista vapautuvista kohteista, jotta yhtiö pystyy vapauttamaan itselleen käyttöön pääomaa osaksi asumisen kehitystä lisäämättä kaupungin takauksia ja muita riskejä.”
Porvoon kaupungin 100 %:sti omistama asuntokonserni A-yhtiöt Oy pystyy tuottamaan uusia asuntokohteita sekä valtion korkotukeman ARA-tuotannon kautta (A-asunnot Oy) että myös vapaarahoitteisena tuotantona (Vuokra-asunnot Oy). Kohteet voidaan toteuttaa sosiaalisena asuntotuotantona huomioiden esimerkiksi erityisryhmien asumistarpeet. Näin ei synny tilannetta, jossa kaupungin omistama konserni kilpailisi yksityisten toimijoiden kanssa. Asuntojonojen kasvattamiselle nykyisestä määrästä (ka. 322 hakemusta/vuosi) ei pidä myöskään luoda lisäedellytyksiä.
Ohjelman kohdassa ”kaupungin asuntokonsernin rooli ja suunta kappale 5.3 sivulla 16” todetaan muun muassa seuraavasti: ”kaupungin vuokratalokonsernin rakennuttamien uusien asuntojen oman pääoman osuus osoitetaan ensi sijassa yhtiön vapaasta kassavirrasta sekä varoista, joita saadaan tarvittaessa luopumalla rajoituksista vapautuneista kohteista”
Kiinnitän huomioni juuri viimeiseen sivulauseeseen. Miksi kaupunki ei halua jättää oman asuntokonsernin päätettäväksi eli toisin sanoen meille itselle vuokra-asuntokannan kehittämistä ja koordinointia? Jos jätämme vuokra-asuntotuotannon isossa mittakaavassa yksityisten toimijoiden varaan, annamme avaimet sekä vuokratasosta ja rahoitusrajoitusten jälkeisestä ajoista suoraan heille eli ulkopuolisille toimijoille. Itse kannatan ohjaksien pitämistä omissa käsissä.
A-yhtiöiden vuokralaisina on paljon esimerkiksi vanhoja ihmisiä, joita ei tule nyt huolestuttaa turhaan sillä, että taloja mahdollisesti myydään jollakin aikavälillä pois.
Näkemykseni saa vahvistusta myös kaupungin tilaaman konsulttiyhtiö Inspiran raportista, joka myöskään ei kannata edellä mainittua esitystä, koska esitys kutistaisi asuntokonsernin kassavirtaa ja tuottopotentiaalia, mikä puolestaan vaikeuttaisi tulevia investointeja. On myös todettava, että A-yhtiöt Oy:n velat lyhenivät lähes 6 miljoonalla eurolla vuodessa (TP 20) ja samalla toteutettiin monessa asuntokohteissa mittavia julkisivu tai muita remontteja. Yhtiöllä on siis mahdollisuus toteuttaa uusia rakennusinvestointeja joka toinen vuosi konsernivelkaa lisäämättä tai omaa pääomatasoa vaarantamatta.
Riskit, jotka voisivat nousta asuntokonsernin haasteeksi, liittyvät käyttöasteeseen ja korkotasoon. Viime vuonna konsernin käyttöaste oli 99,30 %. Käytännössä se ei voi olla tätä suurempi. Mahdollisen korkoriskin osalta on todettava, että valtion myöntämillä lainoilla rahoitettu asuntokanta ei ole riskiherkkää nopeille korkomuutoksille. Yhtiön muut lainat pankkilaitoksilta ovat pääosin sidottuja pitkiin viitekorkoihin.
Operatiivinen ja strateginen toiminta pitää olla aina erikseen. Siksi ohjelmassa mainitut tarkat yksityiskohdat on luonnollisesti poistettava. Valtuustolle ei kuulu asuntojen liesivahdista tai kiukaan lisäkellokytkimestä päättäminen.
Kaupunginhallituskäsittelyn yhteydessä näytti vahvasti sille, että vain sosialidemokraattinen ryhmä on valmis huolehtimaan kaupungin kaikista asukkaista tasavertaisesti, myös vuokra-asuntojen ihmisistä. Toivon, että tänään valtuustossa yhteisrintamaan liittyy myös muita vastuullisia poliittisia ryhmiä.
Kannatan SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Tapani Eskolan tekemiä kaikkia muutosesityksiä, esitykset 1, 2 ja 3.
Kiitos.
Marko Piirainen, kaupunginvaltuuston jäsen (sd.)
