Toimin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n puheenjohtajana 30.11.2012 – 31.3.2021 välisen ajan. Tätä kirjoittaessani 25.3.2021 olen juuri päättänyt AKT:n ylimääräisen työvaliokunnan kokouksen, jossa tehtiin mm. henkilövalintoja sekä kirjattiin ilmoitusasiana ennakkotieto Teknologiateollisuuden ratkaisusta irtautua valtakunnallisesta työehtosopimusjärjestelmästä. Dramaattinen kokous, joka oli samalla liiton puheenjohtaja-aikani viimeinen johtamani hallinnon kokous.
Dramaattinen oli myös ensimmäinen vetämäni liiton hallituksen kokous tunti valintani jälkeen 30.11.2012 Helsingin Työväentalolla. Asialistalla oli mm. lakkovaroituksen julistaminen yritykselle, joka ei kunnioittanut pääluottamusmiehen oikeuksia.
Paljon on muitakin asioita ja päätöksiä mahtunut tähän ajallleni AKT:n puheenjohtajana.
VIISI ASIAA nousee pinnalle, kun tarkastelen tätä aikaa. Asiat on saavutettu hyvän sisäisen yhteistyön ja päämääräisen valmistelutyön ansiosta.
Ajallisesti tarkasteltuna ensimmäisenä nousee esille AKT:n liittyminen 2013 Teollisuuden Palkansaajat TP ry:n jäseneksi. Leveimmillä hartioilla on vaikutettu esimerkiksi eduskuntaan ja maan hallitukseen ”teollisuuden ja sitä lähellä olevien kuljetus- ja logistiikkasektorien jäsenliittojen” edunvalvontakysymyksissä. Eniten yhteistyötä on käytetty Sipilän porvarihallituksen aikana, jolloin vastustettiin mm. pakkolakiesityksiä sekä työttömiä rankaisevaa aktiivimallia.
Vuonna 2014 alkoivat Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksen kanssa neuvottelut yhteistyön tiivistämisestä. Ne johtivat edustajakokouksessa 2014 sääntömuutokseen ja edelleen 2015 SLSY:n liittymiseen AKT:n ensimmäiseksi yhteisöjäseneksi ja 2017 SLSY:n fuusioitumiseen AKT:n valtakunnalliseksi ammattiosastoksi.
Juha Sipilän porvarihallitus aloitti kesällä 2015. Yhteiskuntasopimus muuttui kilpailukykysopimukseksi, jonka AKT:n valtuusto torjui 4.3.2016 yksimielisesti. Päätöstä edelsi valtava ”painostusrumba”, josta osittain olemme jo lukeneet mediastakin. Mäntyniemen vierailukin kuului ohjelmaani. Linjamme piti, eikä yhdenkään sopimusalamme työaika pidentynyt 24 tunnilla. Taulukkopalkkoihin tehtiin palkantarkistukset myös vuonna 2017. Nämä ratkaisut toteutettiin liittokohtaisella neuvottelukierroksella, ilman päivänkään työtaisteluja.
KULJETUSLIITTOJEN HISTORIAA tehtiin toukokuussa 2018 historiaa, kun AKT, PAU, SMU, VML ja RVL perustivat Kuljetusliitot KL ry:n. Toimintaa on pian takana kolme vuotta ja monta synergiaetua on jo saavutettu, esimerkiksi Kuljetusalan Työttömyyskassan perustaminen (AKT, PAU ja SMU) sekä liittofuusio (VML:n sekä RVL:n fuusio RAU ry:ksi). Lisäksi KL ry:llä on yhteistä henkilökuntaa yhteistoimintojen toteuttamiseksi. Tulevaisuudessa jäsenliittojen yhteistyö tiivistyy mm. yhteisen jäsenrekisteriohjelman avulla. Ensimakua saimme myös jo yhteisen jäsenlehdenkin osalta. Taloudessa yhteistyö karsii päällekkäisiä menoja ja tuo säästöjä, jotka voidaan kohdentaa varsinaiseen ydintoimintaan eli työehtosopimus ja edunvalvontaresursseihin.
Lopuksi haluan nostaa 15.2.2021 tulleen STM:n päätöksen jäsenmäärältään suurimman työehtosopimuksemme osalta: kuorma-autoala säilyttää yleissitovuuden voimassa olevan työehtosopimuskauden loppuun saakka eli 31.1.2023.
Lopputulos ei olisi ollut mahdollinen ilman lukuisia liityntäsopimuksia järjestäytymättömien yritysten kanssa tai ponnistuksia jäsenmäärän kasvattamiseksi. Työtä tällä saralla riittää myös tulevaisuudessa.
Moni muukin asia olisi ansainnut tulla mainituksi, mutta koska kolumnin merkkimäärä on rajallinen, palaan myöhemmin.
Olen jo aiemmin osoittanut yli 20-vuotisen AKT:n urani osalta kiitokset monelle taholle. Lopuksi osoitan ne kaikkein rakkaimmilleni: kiitos oma perhe kaikesta antamastanne tuesta! Ilman sitä ei olisi ollut mahdollista toimia ja tukea osana laajempaa liittoperhettä.
MARKO PIIRAINEN
johtaja, SAK
